SUOMALAISET OPISKELIJAT JAKAVAT KOKEMUKSIA ELÄMÄSTÄ VENÄJÄLLÄ

rusian students in finland

SUOMALAISET OPISKELIJAT JAKAVAT KOKEMUKSIA ELÄMÄSTÄ VENÄJÄLLÄ

Jätkien mukaan venäläiset ja suomalaiset ovat hyvin samanlaisia, vaikka merkittäviä eroja on.

Suomesta tulevat nuoret tulevat yhä epätodennäköisemmin vaihto-opintoihin Venäjälle. Uutispalvelu Yle  haastatteli kolmea opiskelijaa ja pyysi heitä jakamaan vaikutelmansa ajastaan naapurimaassa.

Jos muutama vuosi sitten Venäjälle tuli noin 300 suomalaista opiskelijaa opiskelemaan vuodessa, niin jo vuosina 2018-19 heidän määränsä oli noin 160 henkilöä. Laskua on havaittavissa myös suhteessa muihin maihin, mutta Venäjällä vaihto-ohjelmien opiskelijamäärät ovat vähentyneet merkittävimmin – yli 40 prosenttia.

Laura Kolehmainen vietti lukuvuoden Moskovan valtionyliopistossa ja painotti kiinnostustaan politiikkaan.

“Monille Venäjä vaikuttaa kaukaiselta, tuntemattomalta ja jopa eksoottiselta siitä huolimatta, että se on vain kivenheiton päässä”, Laura sanoo. – Halusin vain katsoa Suomea ja länsimaalaista kulttuuria ulkopuolelta.

Tytön mukaan hän piti erityisesti venäläisestä huumorista.

– Kaikissa vitseillä pääajatus on, että oman kekseliäisyyden ansiosta voi päästä pois mistä tahansa vaikeasta tilanteesta. Mielenkiintoista on, että venäläisissä stereotypioissa suomalaiset ovat hieman naiiveja ja yksinkertaisia, Kolehmainen sanoo.

Kotiinpaluun jälkeen entinen opiskelija ryhtyi ilmastoaktivismiin ja perusti oman yrityksen.

Helsingin yliopiston Alexandrov-instituutti käynnisti hiljattain Venäjän tutkimuksen uuden maisteriohjelman, johon osallistuu Kyösti Kuukasjärvi. Vuonna 2018 hän lähti Kazaniin opiskelemaan vuodeksi. Nuori mies piti paikasta, koska elämäntahti ja kaupungin koko olivat yllättävän verrattavissa Suomen pääkaupunkiin.

– (EN) En ole kokenut mitään kulttuurishokkia, byrokratia on toinen asia. Kun saavuin ensimmäisen kerran, täytin viikon verran kyselylomakkeita ja seisoin jonoissa, muistelee Kyösti.

Opiskelijat vietiin retkille Moskovaan ja Pietariin, Jekaterinburgiin, Samaraan, Yoshkar-Olaan ja Orenburgiin. Kuukasjärvi näkee monia työnäkymiä venäläisen kulttuurin ja Venäjän suhteiden alalla.

– Kirjoitamme Venäjästä usein pinnallisella tasolla ja puhumme lähinnä politiikasta. Positiivisemman ilmapiirin luomiseksi ihmisten on kommunikoitava enemmän keskenään henkilökohtaisella tasolla, opiskelija uskoo.

Kyösti Kuukasjärvi, Laura Kolehmainen ja Heidi Ahola / Kuva: Peppi Rae, Juri Birjulin, Heidi Ahola, kuvankäsittely Leena Luotio / Yle

Heidi Ahola opiskeli kotona venäjää ja asui Venäjällä useita kertoja eri syistä. Heti koulun jälkeen hän meni Pietariin opiskelemaan venäjää kolmen kuukauden ohjelmaan yliopistossa.

Lisäksi tyttö kertoi kuinka venäläiset kysyivät häneltä jatkuvasti – suosiiko hän Moskovaa vai Pietaria, mutta hän kieltäytyi valitsemasta, koska hän pitää molemmista kaupungeista.