Nuorten aikuisten pelaaminen

Yksi 2000- luvun suurimmista viihde ilmiöistä on ollut viihde pelaaminen nuorten aikuisten keskuudessa. Videopelaaminen ei katso ikää, sukupuolta tai etnistä taustaa, ja pelaamista näkeekin maailmanlaajuisesti. Pelaaminen vaikuttaa ihmiseen niin fyysisesti kuin sosiaalisesti, vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Nykyään pelit ovat erittäin kehittyneitä ja laadukkaita sekä näyttäviä, pelattavuuden paraneminen on mahdollistanut sen että peliin samaistuminen ja siihen uppoutuminen on entistäkin helpompaa. Uudenlaisen teknologian ratkaisut ovat saaneet pelaamisesta vuorovaikutteisempaa, sosiaalisempaa sekä globaalimpaa.

Pelit ovatkin vuorovaikutteinen viihdemuoto jotka tarjoavat ainutlaatuisia seikkailuja myös jo leikki-iän ohittaneille. Pelaaja voi olla osa tarinaa ja omalla toiminnallaan vaikuttaa pelin etenemiseen. Motiivi pelaamiselle voikin olla sosiaalinen kanssakäyminen, erilaisten elämysten sekä haasteiden hakeminen. Pelistä koukuttavia tekevät myös niiden visuaaliset ja mukaansatempaavat ominaisuudet. 

Pelaajabarometrin mukaan lähes puolet 10-29 vuotiasta pelasivat päivittäin digitaalisia pelejä vuonna 2020. Varsinkin vuoden 2020 korona pandemia  ja sen tuomat poikkeusolot sekä ihmisten eristäytyminen lisäsi pelaamista räjähdysmäisesti, myös suomalaisten keskuudessa.

Kohtuullinen pelaaminen

Aikuisten pelaajien maailmassa on vaikea vetää rajaa kohtuulliselle pelaamiselle toisin kuin lapsille voi asettaa ruutuaikaa tai päiviä jolloin ei pelata. Nuoret aikuiset yleensä vastaavat itse omasta ajastaan ja pelitottumuksista. Jos pelaaminen alkaa häiritsemään muuta sosiaalista tai fyysistä elämää, voidaan alkaa miettimään, onko kohtuuden rajaviiva ylitetty. Liika pelaaminen voi vaikuttaa myös negatiivisella tavalla parisuhde tai perhe- elämään sekä työelämään. Pelkästään virtuaalimaailmassa eläminen ja siitä kokemuksia saaminen voi myös vaivihkaa johtaa jonkin asteiseen syrjäytymiseen ja henkisen hyvinvoinnin heikkenemiseen. Voidaankin sanoa että kohtuullinen pelaaminen on osa muutakin elämää, mutta ei kuitenkaan koko elämän sisältö. Tosin pelaaminen ja pelimaailman tuntemus voi olla myös työtä, jolloin tämä maailma muuttuu tuottavaksi puoleksi. 

Kuten meitä ihmisiä ja kiinnostuksen kohteita on erilaisia, samoin kiinnostavia pelejä löytyy varmasti kaikille. Pelit ovat yleensä luokiteltu erilaisten teemojen mukaan esimerkiksi niin, että on roolipelejä, toimintapelejä, tasohyppelypelejä, strategisia pelejä sekä räiskintäpelejä, näillä vielä erilaisia alaluokkia. Videopelien maailma on yleisesti katsottuna hyvinkin suuri ja lähestulkoon rajattomilla mahdollisuuksilla toimiva. Monet kirjat ja elokuvat onkin muutettu peliversioiksi tai osaltaan ovat toimineet inspiraationa peleille. Pelit ovat siis viihdetuote ja niitä pelataan erilaisten elämysten saamiseksi.

Pelaamisen vaikutukset hyvinvointiin

 Positiivisessa mielessä itse pelaaminen voi vähentää stressiä samalla antaen positiivisia kokemuksia. Kyseiset kokemukset voivat auttaa nuoria aikuisia jaksamaan arkielämässä, vähäinen stressi kuitenkin tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pelien pelaaminen kehittää ihmisen sosiaalisia taitoja, oppien ryhmässä toimimista, kommunikaatiotaitoja aina ongelmanratkaisukykyyn. Pelaamiseen liittyy myös yhteisöjä, jotka ovat sosiaalisesti hyvinkin aktiivisia. Itse pelaaminen voi vahvistaa myös ihmisen identiteettiä sekä yhteisöön kuulumista, tämä siis vahvistaa identiteettiä myös pelimaailman ulkopuolellakin. Kun yhteiskunta kehittyy digitalisaation myötä, valmentaa video/konsolipelaaminen ihmisen toimintaa erilaisissa ympäristöissä kuten työ ja koulumaailmassa.

LAN -partyt

Pelimaailman kehittyessä ja kasvaessa on luotu myös tapahtumia jotka tuovat pelaajat fyysisesti yhteen. Nämä LANIt ovat yhteisöllisiä videopeli tapahtumia, joita järjestetään sosiaalisuuden tukemiseksi. Näissä tapahtumissa isot määrät ihmisiä kokoontuvat yhdessä samaan paikkaan omien koneiden ja konsoleiden kanssa pelaamaan verkossa. Näitä tapahtumia voidaankin kutsua elektroniseksi urheilutapahtumaksi. Helsingissä järjestetään vuosittain Suomen suurin pelitapahtuma, Assembly Summer. Ensimmäinen Suomessa järjestetty Assembly tapahtuma oli jo vuonna 1992, vuoden 2013 tapahtumaan osallistui jopa 6500 pelaajaa. Erilaisia pelitapahtumia järjestetään vuosittain ympäri maailmaa ja tulevaisuudessa nämäkin tapahtumat vain kasvavat ja kasvavat